
Onko kaksosuus riski vai etu?
Kaksosuus ei enää näy koulumenestyksessä
Kaksosten älykkyys kehittyy muita hitaammin
Kaksonen ei kuole oman käden kautta
Identtiset kaksoset elävät pitempään
Kaksosuus suojaa astmalta?
Koeputkikaksoset syntyvät herkästi ennenaikaisina

Onko kaksosuus riski vai etu?
Professori Lea Pulkkisen yhdessä muiden tutkijoiden kanssa julkaisemassa kaksosten kehitystä ja terveyttä koskevassa laajassa tutkimuksessa on käynyt ilmi, että kaksosuudesta on hyötyä sosiaalisen kehityksen kannalta. Tutkimuksessa, johon ovat osallistuneet vuosina 1983 - 1987 syntyneet kaksoset perheineen, verrattiin 1874:ää kaksosta 23 200:aan ei-kaksoseen yli tuhannessa koululuokassa eri puolilla Suomea. Tutkimus on toteutettu suomalais-amerikkalaisena yhteistyönä Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa.
Aikaisemmat kaksosten ja yksösten vertailut ovat perustuneet joko opettajien tai vanhempien tekemiin arviointeihin, eikä niissä ole ollut käytettävissä näin laajaa ja edustavaa aineistoa. Siksi tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen aineisto koottiin pyytämällä oppilaita valitsemaan luokan oppilasluettelosta oppilaita, jotka sopivat vastaukseksi kysymyksiin, esim. Kuka on aina ystävällinen toisille? Oppilaat eivät tienneet, että kysymyksessä oli kaksostutkimus, joten kaksoset eivät joutuneet erityisen huomion kohteeksi.
Kaksoset ovat suosittuja ja sosiaalisia
Kaksosten sosiaalinen käyttäytyminen oli 12-vuotiaana myönteisempää kuin muiden luokkatovereiden, varsinkin jos he olivat eri sukupuolta. Kaksoset puuhasivat mielellään muiden kanssa, olivat suosittuja ja heillä uskottiin olevan kykyä johtaa luokkaretkeä. He ottivat toiset ihmiset paremmin huomioon ja osasivat ratkaista ristiriitoja neuvottelemalla. Myös heidän tarkkaavaisuutensa oli parempaa.
Lisäksi kaksostytöt mukautuivat sosiaalisten tilanteiden vaatimuksiin paremmin kuin luokan muut tytöt, ja kaksospojat olivat vähemmän masentuneita kuin luokan muut pojat. Kaksoset eivät eronneet muista oppilaista käytösongelmien kuten aggressiivisuuden ja levottomuuden määrässä.
Kaksostytöt ja -pojat erosivat toisistaan muiden luokkatovereidensa tavoin. Pojilla oli tyttöjä enemmän käytösongelmia. Tytöillä puolestaan oli poikia enemmän sosiaalisia taitoja mutta myös masennusta ja ahdistuneisuutta.
Eri sukupuolesta on hyötyä
Samaa sukupuolta olevien identtisten ja epäidenttisten kaksosten käyttäytymisessä ei ollut sosiaalisen käyttäytymisen laadussa keskimääräistä eroa, mutta eri sukupuolta olevat kaksoset olivat parempia sosiaalisissa taidoissa kuin samaa sukupuolta olevat. Identtisillä kaksosilla on yhteinen perimä, joten he ovat käyttäytymisessään samankaltaisempia kuin epäidenttiset kaksoset, jotka ovat yhtä samanlaisia tai erilaisia keskenään kuin muutkin sisarukset.
Kaksosuuden myönteisiin vaikutuksiin ei kirjallisuudessa ole kiinnitetty huomiota. Kaksosuus antaa mahdollisuuden hioa, jäljitellä ja harjoitella sosiaalisia taitoja. Lisäksi eri sukupuolta olevat kaksoset saavat kokemusta vastakkaisesta sukupuolesta sisaruksensa ja tämän ystävien kautta, mikä laajentaa sosiaalisia kokemuksia. Kaksosten syntymä on vanhemmille usein rasittavaa aikaa, mutta sen vastapainona on kaksosuuden sosioemotionaaliselle kehitykselle luoma myönteinen kasvuympäristö, erityisesti kun kaksoset ovat eri sukupuolta.
Lähde:
Pulkkinen, L., Vaalamo, I., Hietala, R., Kaprio, J. & Rose, R.J. (2003).
Peer report of adaptive behavior in twins and singletons: Is twinship a risk or an advantage? Twin Research, 6, 106-118.
Kaksosuus ei enää näy koulumenestyksessä
Kaksosena syntyneet eivät nykyään menesty koulussa sen huonommin kuin muutkaan lapset, vaikka takavuosina näin ehkä olikin. Tämä tanskalaistutkimuksen tulos viittaa siihen, että kaksosvauvojen hoito on parantunut viimevuosikymmeninä niin, että kaksosuus tai alhainen syntymäpaino ei enää automaattisesti heikennä lapsen mahdollisuuksia menestyä koulumaailmassa.
Tutkijat saivat tuloksensa tarkastelemalla kaikkien vuosina 1986–1988 syntyneiden tanskalaiskaksosten tuloksia 15-vuotiaana tehdyssä koulumenestyskokeessa. Kaksosia oli kaikkiaan 3 400, ja heidän tuloksiaan verrattiin 7 800 samanikäisen yksisikiöisestä raskaudesta syntyneen tuloksiin.
Kaksoset olivat olleet vajaan kilon muita kevyempiä syntyessään, mutta tästä huolimatta he menestyivät kokeessa keskimäärin yhtä hyvin kuin samanikäiset yksösnuoret. Koulumenestys oli keskimääräistä heikompaa vain nuorilla, jotka olivat syntyneet hyvin pienikokoisena, mutta tämä todettiin sekä kaksosilla että yksisikiöisestä raskaudesta syntyneillä. Tulokset julkaistiin Bristish Medical Journalin verkkoversiossa.
Lähde: Uutispalvelu Duodecim
(BMJ Online 29.9.2006;doi:10.1136/bmj.38959.650903.7C)
http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/abstract/bmj.38959.650903.7Cv2
Kaksosten älykkyys kehittyy muita hitaammin
Kaksoset menestyvät älykkyystesteissä hieman huonommin kuin samaan perheeseen yksisikiöisestä raskaudesta syntyneet sisarukset. Brittitutkimuksen havainto selittyy todennäköisesti raskaudenaikaisilla tekijöillä, sillä tuloksiin eivät vaikuttaneet perheen sosiaalinen tai taloudellinen asema, äidin ikä, lasten sukupuoli tai sisarten määrä.
Tutkimuksessa oli mukana tiedot 9 832 yksisikiöisesti syntyneestä ja 236 kaksosena syntyneestä skotlantilaisesta sisaruksesta. Tutkittavien älykkyyttä mitattiin vuosina 1950–1956 heidän ollessaan 7- ja 9-vuotiaita.
Kaksosten älykkyysosamäärä oli seitsemän vuoden ikäisenä keskimäärin viisi pistettä pienempi ja yhdeksänvuotiaana noin kuusi pistettä pienempi kuin yksisikiöisestä raskaudesta syntyneiden sisarusten. Kaksoset syntyvät usein keskimääräistä aikaisemmin ja pienempinä, ja erot kaventuivatkin selvästi, kun analyysissa huomioitiin syntymäpaino ja sikiöikä. Näin ollen erot selittyivät suurelta osin raskaudenaikaisilla seikoilla.
Vuonna 2004 Suomessa syntyi kaksoset 849 perheeseen ja kolmoset 16 perheeseen. Neloset ja vitoset ovat Suomessa hyvin harvinaisia, sillä edelliset neloset syntyivät vuonna 1994 ja vitoset 1977.
Lähde: Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2005, doi:10.1136/bmj.38633.594387.3A)
http://bmj.bmjjournals.com/cgi/content/abstract/bmj.38633.594387.3Av1
Kaksonen ei kuole oman käden kautta
Tuoreen tanskalaistutkimuksen mukaan kaksoset tekevät muita harvemmin itsemurhan. Tutkijat havaitsivat, että tanskalaiskaksoset tekivät vuosina 1943-1993 noin kolmanneksen vähemmän itsemurhia kuin normaaliväestö ja havainto päti sukupuolesta ja iästä riippumatta. Eroja ei ollut myöskään identtisten ja ei-identtisten kaksosten välillä. Tulos antaa lisätukea otaksumalle, jonka mukaan läheiset perhesuhteet suojaavat itsemurhalta.
Tutkimuksessa oli mukana 21 653 kaksosta, jotka olivat syntyneet Tanskassa vuosina 1870-1930 ja olivat elossa vielä vuonna 1943. Kuolemansyyt selvitettiin kansallisesta kuolinsyyrekisteristä.
Lähde: Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2003;327:373-374)
http://bmj.com/cgi/content/full/327/7411/373
Identtiset kaksoset elävät pitempään
Identtiset kaksoset elävät keskimäärin 1,5 vuotta pitemmän elämän kuin ei-identtiset kaksoset ja heidän elinikänsä ovat todennäköisemmin myös lähellä toisiaan. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan identtiset kaksoset elävät keskimäärin 82-vuotiaiksi ja ikää kertyy etenkin niille identtisillä kaksosille, jotka ovat yhteydessä toisiinsa vähintään kerran kuukaudessa. Jostain syystä yhteydenpidolla ei ollut vaikutusta ei-identtisten kaksosten elinikään. Identtisten kaksosten pitempi elämä selittyi osin myös terveellisimmillä elintavoilla, sillä he harrastivat todennäköisemmin liikuntaa ja tupakoivat vähemmän.
Tutkimuksessa oli mukana 26 974 miespuolista kaksosta. Aineisto perustui vuosina 1967 ja 1983 tehtyihin kyselyihin.
Lähde: Uutispalvelu Duodecim
(Journals of Gerontology 2003;58:M566-M572)
http://biomed.gerontologyjournals.org/cgi/content/abstract/58/6/M566
Kaksosuus suojaa astmalta?
Kaksoset näyttävät sairastuvan astmaan harvemmin kuin muut lapset, todetaan brittiläisessä lääkärilehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Skotlantilaiset kaksoslapset joutuvat muita useammin sairaalaan keuhkoputkitulehduksen tai pienten keuhkoputkihaarojen tulehduksen vuoksi, mutta ovat muita lapsia harvemmin hoidettavana astman vuoksi. Tutkijat epäilevät, että kaksosilla on samanlainen suoja allergioita vastaan kuin suurperheissä elävillä lapsilla. Suurperheissä elävillä lapsilla on kuitenkin havaittu olevan muita vähemmän allergioita ja atopiaa eikä niinkään astmaa.
Brittitutkijat tarkastelivat Skotlannissa 1980-luvun alkupuoliskolla syntyneiden sekä niiden alle 10-vuotiaiden lasten määrää, jotka oli otettu sisään Skotlannin sairaaloihin hengitystiesairauksien vuoksi kolmentoista vuoden aikana. Kaksoslapsilla oli vähemmän astmaa, vaikka sairauksien diagnosointitavat otettiin huomioon. Vaikuttaisi siltä, että sekä erimunaisilla että identtisillä kaksosilla on suoja astmaa vastaan.
Lähde: Uutispalvelu Duodecim
(British Medical Journal 2000; 321: 732 -733)
Koeputkikaksoset syntyvät herkästi ennenaikaisina
Kanadalaistutkimuksen mukaan koeputkihedelmöityksen tuloksena syntyvät kaksoset syntyvät todennäköisemmin ennenaikaisina kuin normaalisti hedelmöittyneet.
Lisäksi he syntyvät todennäköisemmin keisarinleikkauksella. Koeputkihedelmöityksen yleistyminen on johtanut ennenaikaisena ja keskosena syntyneiden vauvojen määrän lisääntymiseen, mutta tällöin äidit ovat tavallisesti keskimääräistä synnyttäjää iäkkäämpiä ja heillä on muitakin riskitekijöitä, jotka altistavat ennenaikaisille synnytyksille. Siksi kanadalaisryhmä teki tutkimuskatsauksen, jossa käytettiin MEDLINE- ja EMBASE-tietokantoja. Tutkimusten kriteerinä oli, että vertailtavat äidit olivat samanikäisiä. Tällaisia tutkimuksia löytyi 11. Näin voitiin verrata yhteensä noin yli kahta tuhatta koeputkihedelmöityksellä syntynyttä kaksosparia ja yhtä monta normaalisti syntynyttä kaksosparia.
Koeputkihedelmöityksen tuloksena syntyneet kaksoset syntyivät 1,5 kertaa todennäköisemmin ennenaikaisina kuin muut. Toisaalta nämä kaksoset eivät olleet yhtään todennäköisemmin raskausikään nähden pienikokoisia tai keskosia, vaikka syntyivätkin aikaisemmin. Koeputkikaksoset joutuivat myös kaksi kertaa todennäköisemmin tehohoitoon ja syntyivät 1,3 kertaa todennäköisemmin keisarinleikkauksella. Ryhmissä oli yhtä vähän kuolleena syntyneitä ja alle 1 500 gramman painoisena syntyneitä vauvoja sekä synnytyskomplikaatioita. Myös synnynnäisiä epämuodostumia oli ryhmissä yhtä paljon. Koeputkihedelmöityksen tuloksena alkunsa saavat kaksoset syntyvät siis keskimäärin aikaisemmin kuin normaalisti hedelmöittyneet.
Lähde: American Journal of Obstetrics and Gynecology 2005;193:141-152
<< Takaisin ylälaitaan
|